kasvojentunnistus

Kasvojentunnistus tarjoaa sujuvuutta ja helppoutta kulunvalvontaan

Työpaikan ulko-ovella vatsassa muljahtaa. Missä on kulkutunniste? Jäikö se kiireessä kotiin vai unohtuiko auton penkille? Tai vielä pahempaa: tipahtiko se eilen pyöräillessä taskusta jonnekin matkan varrelle. Mitä jos tunniste joutuu vääriin käsiin? Palaveri on jo alkamassa ja kiirekin olisi.

Muun muassa tämänkaltainen tilanne olisi vältettävissä kasvojentunnistusta hyödyntävällä kulunvalvonnalla. Työntekijä voisi tällöin vain kävellä ovesta sisään ilman avainta tai RFID-tunnistetta.
Vaikka kasvojentunnistus ei ole vielä kulunvalvonnassa valtavirtaa, on se silti yleistymässä. Yhtenä syynä kasvaneeseen kysyntään on teknologian kehittyminen ja sitä kautta tunnistautumisen nopeutuminen.
”Aikaisemmin algoritmit olivat hitaampia ja esimerkiksi kameran edessä joutui tovin seisomaan, että järjestelmä sai kasvot ”luettua” ja antamaan ovelle avauskäskyn. Nyt tunnistamiseen menee alle sekunti, eikä pysähtyminen ole enää tarpeen”, Viria Securityn Etelä-Suomen myyntijohtaja Pasi Merimaa kertoo.
Järjestelmistä on tullut tekniikan kehittyessä paitsi nopeampia myös edullisempia. Historia on aiheessa Merimaan mukaan rasite siinä mielessä, että monet muistavat biometrisistä tunnistautumisjärjestelmistä vuosien takaiset hitaat laitteet tai pakkasissa huonosti toimineet sormenjälkilukijat.
”Toki on täysin luonnollista, että tietyllä tavalla arastellaan uuden teknologian käyttöönottoa. Pieni sisäänrakennettu varovaisuus on ihan hyvästäkin. Uskon kuitenkin, että tulevaisuudessa biometriseen tunnistautumiseen perustuvat ratkaisut lisääntyvät ja niistä ollaan jo nyt kiinnostuneita.”
Kasvoihin perustuva tunnistautuminen tuo parhaimmillaan säästöjä sekä käytetyssä ajassa että rahassa.
”Kulkeminen on sujuvaa eivätkä kadonneet tunnisteet aiheuta turvallisuusriskiä tai vie työaikaa. Kasvojentunnistus voidaan liittää kevyellä integraatiolla yrityksessä jo käytössä olevaan kulunvalvontajärjestelmään, joka ohjailee muun muassa oviympäristöjä.”

Työaikakirjauksia, kulunvalvontaa, lämpötilan mittausta…

Suomessa kasvojentunnistusta käytetään Merimaan mukaan kulunvalvonnassa erityisesti rakennustyömailla tai muissa paikoissa, joissa olisi muutoin välttämätöntä olla käytössä myös henkilökortti.
”Kasvojentunnistus on tietysti varmempi kuin tunnisteen ja henkilökortin yhdistelmä, joihin voi liittyä väärinkäytön mahdollisuus. Kasvojentunnistukseen perustuva kulunvalvonta on tärkeä turvallisuutta lisäävä tekijä ja esimerkiksi urakoitsijalle luotettava tapa varmistua siitä, keitä työmaalla todella liikkuu ja milloin.”
Sujuvan kulkemisen lisäksi kasvojentunnistukseen nojaavaan kulunvalvontaan voidaan liittää myös muita ominaisuuksia. Laite voi vaikkapa haluttaessa mitata työntekijän lämpötilan, mikä lisää turvallisuutta työpaikoilla epidemia-aikoina.
”Lisäksi kulunvalvontaan voidaan yhdistää normaalit työaikakirjaukset tai tehdä esimerkiksi kellonaikoihin perustuvaa pääsykontrollia”, Merimaa luettelee.
Entäpä esimerkiksi yritykseen tulevat vieraat? Voisiko järjestelmää hyödyntää siinä jotenkin vai perustuuko järjestelmä vain ennalta hyväksyttyihin kasvoihin? Tilanteeseen on Merimaan mukaan useita visioita.
”Yksi ratkaisu on, että vieras kirjautuu sisään vastaanotossa olevalla tabletilla ja samalla hyväksyy kasvojentunnistuksen käytön vierailunsa aikana. Hänen tietonsa voidaan myös automatisoidusti poistaa järjestelmästä vierailun jälkeen. Samalla isäntä saa kirjautumisesta tiedon puhelimeensa ja hän voi hyväksyä tai hylätä vierailijan.”
Näin vieraalle joko syntyy tai ei synny kulkuoikeutta. Hyväksytty vierailija saisi tietynlaisen vierailijakulkuoikeuden ja pääsisi liikkumaan kiinteistössä saamiensa ohjeiden mukaan kohteeseen.
”Prosessia voidaan automatisoida hyvin pitkälle”, Merimaa selvittää.